Rakkautta Maputon kaduilla

Love me -bussi vie ja tuo

Joku kysyi, eikö kouluun ja asioille pääse julkisella liikenteellä. Maputossa kyllä toimii joukkoliikenne. Se näyttää hiukan toiselta kuin tehokas HSL tai Berliinin kaikkialle kiidättävä BVG.

Bussityyppejä on tietääkseni kaksi. Kuvassa alla näkyvää lava-autoa kutsutaan esimerkiksi Love me- tai I love you -bussiksi (ehkä on muitakin versioita, mutta nämä kaksi olen kuullut). Nimi tulee siitä, että ihmisten on pideltävä toisistaan kiinni, etteivät he putoaisi kyydistä. Autot sullotaan niin täyteen kuin mahdollista tai oikeastaan mahdotonta.

Love me -bussissa on vielä tilaa.

Kun auto on todella täysi, näky tuo mieleen muurahaiskeon. Lavan ulkopuolella takalaudalla seisovan rahastajan hommakaan (kuvan autossa hän on vielä kyytiläisten joukossa) ei täyttäisi työsuojeluvaatimuksia.

Töihin menevillä maputolaisilla lastattuja Love me -busseja huristaa hotellin edestä Avenida dos Mártires da Machavalla tuhkatiheään aamukuuden ja -seitsemän välillä. Auringonlaskun aikaan koittaa uusi ruuhkahuippu.

En ensin tunnistanut pakettiauton näköisiä minibusseja Maputon sisäisiksi busseiksi. Sitä ne kuitenkin ovat, ja suosittuja nekin - bussipysäkit ovat ruuhka-aikoina täynnä töistä palaavia ihmisiä. Tässäkin kulkupelissä rahastajalla on tuulinen virka. Bussityypin nimi on chapa.

Love me -bussin takaa porhaltaa chapa.

Niitä on erikuntoisia, osa autoista vetelee selvästi viimeisiään tai on jo luovuttanut (mutta palvelee edelleen), joukossa on myös parempia.

Luulen, että silkkaa uteliaisuuttani kokeilen vielä joskus chapaa, joka saattaa olla monella tapaa unohtumaton äänien ja hajujen inhimillinen sekamelska (chapoista purkautuu usein niiden kokoon nähden ällistyttävä määrä porukkaa).

Chapa-reissuuni tarvitsen kuitenkin matkaseuraa, paremman portugalin taidon ja Rexonaa, jotta varmasti mahdun mukaan (tosin kanssamatkustajien dödötilanne taitaa olla kannaltani se olennaisempi), mutta raportoin heti, kun niin tapahtuu!

Lotta