keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Silmänkääntötemppu Maputossa

Sekä että -kaupungissa



- Afrikan kauneus on erilaista, ei aina ihan helppoa. Se pitää löytää, opasti mantereella pitkään asunut lapsuudenystäväni kesällä.

Kuinka usein hänen sanansa ovatkaan palanneet mieleeni, kun olen kävellyt Maputon kaduilla.

Tiedättehän naistenlehtien muodonmuutokset ja niiden ennen- ja jälkeen-kuvat? Täällä olen ajatellut niitä usein. Nyt en tosin katsele ennen- tai jälkeen-kuvia, vaan molempia samassa paketissa. Maputossa kaikki on sekä että.

Rumuus ja kauneus, laiminlyönnit ja huolenpito, karuus ja värikylläisyys - ne ovat läsnä yhtä aikaa. Aurinkoinen turistikuva tarvitsisi rinnalleen toisen, joka näyttäisi, mitä vieressä on. Tai toisin päin.

Yksityiskohta kielikouluni Anarkalyn puutarhasta.

Vähän aikaa sitten ihailimme ystävän ottamaa kuvaa Maputon rantabulevardilta. Tiedättehän, kimmeltävä meri, huojuvat palmut, sininen taivas. Rantaparatiisi?

Kovia kokeneen kaupungin todellisuus heti meren ja palmujen takana rajautui kuvasta ulos. Rantabulevardikaan ei oikeastaan ole idylli, jossa istuskellaan huolettomasti gin tonicia siemaillen - näkymä Intian valtamerelle on vaikuttava, mutta alue ei ole turvallista kävelyseutua. Kuva ei kuitenkaan valehdellut. Merellinen kauneus on osa Maputoa, vaikka tämä kaunotar hieman nilkuttaakin.

Tässä alla on Anarkaly-kielikoulun rakennuksen kuva. Käyn tuolla portugalin tunneilla. Koulu sijaitsee Avenida Eduardo Mondlane -nimisen väylän poikkikadulla. Soma talo, eikö totta?

Anarkaly-koulun talosta on huolehdittu.

Maputossa on paljon portugalilaistyyppisiä, siirtomaa-ajasta muistuttavia huviloita. Osa on kurjassa kunnossa. Ne jäivät oman onnensa nojaan, kun portugalilaiset pakenivat Mosambikista sodan jaloista 1970-luvulla. Taloista onnekkaimmat ovat löytäneet ylläpitäjän.

Voisi kuvitella olevansa Portugalissa.

Monet niistä ovat haikealla tavalla viehättäviä ränsistyneinäkin. Meidänkin asuinkadullamme niitä on, ja aion esitellä niitä blogissa myöhemmin. Huviloista näkee, miten ihastuttava "välimerellinen" kaupunki Maputo on joskus ollut.

Niistä näkee ikävä kyllä myös sen, millaista jälkeä sota ja köyhyys tekevät.

Samaa voisi sanoa seuraavasta kuvasta. Kaukana kielikoulusta? Ei kovin.



Kadun toisella puolella näyttääkin tältä.
Tällainen näkymä tervehtii katsojaa koulua vastapäätä. Olen ottanut edelliset kuvat samassa kohdassa kuin tämän.

Toisin kuin siirtomaa-ajan ikääntyneet huvilakaunottaret, nämä sosialistisen ajan muistomerkit eivät kanna vuosiaan tyylikkäästi. Rankka menneisyys on uurtanut ja kolhinut  niihin jälkensä, eikä kasvojenkohotuksiin ole ollut rahaa.

Tällaiset pytingit eivät suinkaan ole asumuksista vaatimattomimpia, onhan kortteli keskellä kaupungin vilinää, ja näissä on kunnon lattiat ja katot. Maalattiaiset hökkelikylät eivät puolestaan ole kovin kaukana, ainakaan maantieteellisesti.

Kävelymatkan päähän tästä rakennetaan luksuspilvenpiirtäjiä, joista on näköala merelle ja kaupungin ylitse.


Muuttaisitko afrikkalaiseen pilvenpiirtäjään?


Päätä kääntämällä pääsee siis kahteen aivan eri tunnelmaan. Vähintään kahden, luultavasti useamman maailman yhteiskunta tämä onkin.

Terkuin Lotta


7 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoista ja tutunoloistakin tuo monen eri todellisuuden samanaikaisuus.

    En muuttaisi afrikkalaiseen pilvenpiirtäjään :) Katkeilevat sähköt ja hissi ovat sen verran ikävä yhdistelmä niin kuin itsekin aiemmin huomioit. Täälläkin rakennetaan yhä korkeampia rakennuksia - ei nyt sentään ihan pilvenpiirtäjiä mutta huolestuttavan korkeita taloja kuitenkin kun ottaa huomioon toistuvat sähkökatkot ja sen, ettei ainakaan siinä kerrostalossa jossa täällä ihan alkuun asuimme riittänyt aggregaatista virtaa koko talolle. Kuinka noita pilvenpiirtäjiä oikein pidetään yllä oloissa joissa sähköihin ei voi täysin luottaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys - ja sopivasti eilen oli taas tuntikausien sähkökatkos, alkoi juuri kun istuin portugalin tunnilla juuri siinä kielikoulussa... Päivät ovat olleet kuumia, ja portugalinopettajan mukaan sähkökatkot yleistyvät, kun yhä useammat ilmastointilaitteet hyrähtävät käyntiin kodeissa, liikkeissä ja toimistoissa. Helppo uskoa, olinhan eilisaamuna itsekin lisännyt ilmastointia, että olisi viileä huone, johon palata.

      Poista
    2. Hissittömyydestä! Kerrostalossa asuva tuttu raportoikin, että sähköjen myötä tuli taas porrasjumppaa, se muuttuu haastavaksi kun kerroksia on yli 10 ja mukana on lapsia. Minäkin mietin, miten niiden ylläpito toimii. Meille sähkökatko oli sikäli hyödyllinen, että huomasimme, ettei generaattorimme toimi (pakastin, iik - täällä se on tärkeä.). Siitä vain manuaalia lukemaan ja ihmettelemään. Generaattori on edellisten asukkaiden hommaama, joten emme tiedä siitä tai sen huollosta mitään.

      Poista
    3. Meilläkin on aggregaatti takkuillut viime viikkoina. Se korjattiin mutta ongelmaksi jäi se, ettei se enää mene automaattisesti käyntiin eikä myöskään pois käynnistä. Ja kun sen saa lopulta käännettyä pois päältä täytyy sähköt käydä puolestaan erikseen kääntämässä päälle. Kun tälle viikolle on osunut myös hankaluuksia vesifirman kanssa olen näin torstai-iltana (meikäläisenä perjantaina) enemmän kuin valmis viikonloppuun! Nyt vaan täytyy hartaasti toivoa, ettei sähkökatkoja osu viikonlopulle, koska me emme toistaiseksi itse osaa sählätä aggregaattia päälle ja pois...

      Toivotaan, että saatte oman laitteenne pian toimimaan mahdollisimman moitteettomasti.

      Poista
    4. Ps. Meillä on täällä ollut viime aikoina tarkoituksellisia sähkökatkoja kun kaupunki yrittää säästää ja ennaltaehkäistä noita yllättäviä katkoja. Toisaalta yllätyksiäkin osuu myös kohdalle edelleen. Koomista kyllä, samaan aikaan maa myy sähköä muihin alueen maihin, vaikkei omiin tarpeisiinkaan ole riittävästi...

      Poista
  2. Olipas kiva kun löysin blogisi Katan blogin kautta! Mielenkiintoista päästä seuraamaan toisenkin suomalaisen elämää Afrikan mantereella! Olen itse tällä hetkellä Algeriassa perheeni kanssa ja hieman samantapaisia ajatuksia on herännyt täälläkin; äitini jo sanoikin aika osuvasti, että Algeria on vastakohtien maa - niinkuin taitaa olla myös Mosambik!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura - niin varmasti on! Elämä Algeriassa on varmasti myös todella kiinnostavaa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!